Kajaanin seurakunta järjesti miestenpäivät yhdessä Kainuun Kansanlähetyksen kanssa lokakuun alussa. Teemana oli turvallisuus ja pelot. Radiopastori Jukka  Norvanto luennoi mm. aiheesta Kun pahan valta kasvaa ympärillä. Siinä puheessa Jukka kuvasi, millaisia ongelmia oli USA:n koululaitoksessa 1950-luvulla ja 2000-luvun alussa. Muutos oli käsittämättömän suuri. Kun 1950-luvulla kouluissa oli lähinnä järjestykseen liittyviä ongelmia, niin viidenkymmenen vuoden perästä USA:n koululaitos alkoi muistuttaa rikollismaailmaa. Toki ilmiöt ovat koulukohtaisia, eikä kaikkia pahimpia ongelmia ole kaikissa kouluissa. Poliisi on kuitenkin tullut tarpeelliseksi maailman vauraimman valtion kouluissa.

Miestenpäivien ohjelmassa oli keskustelemassa eri alojen asiantuntijoita paneelissa. Ylempi konstaapeli Ville Hokkanen kertoi poliisin työstään. Poliisi joutuu lähestymään mitä ihmeellisimpiä tilanteita. Huomasin kovasti kiinnostuneeni poliisin työstä, kun oli vielä tilaisuus esittää Villelle kysymyksiä. Muistan toki lapsena ajatelleeni ryhtymistä mm. liikennepoliisiksi. Ehkä sieltä on jäänyt mieleeni pikku pojan toive. Päiväkodissa leikittiin poliisia. Pääsin muun muassa esittämään laulun "Min oon poliisi Miettinen ja liikennettä ohjaaan".

Sisäisen poliisin herääminen

Kajaanissa liikennettä seuratessa tekee monenlaisia havaintoja. Kajaaniin muutettuamme 20 vuotta sitten liikenne oli tuolloin paljon rauhallisempaa. Autoilijat jopa pysähtyivät suojatien eteen antaen jalankulkijalle tilaa. Nyt tuollainen näky on harvinainen. Etelän ajokulttuuri ei ole onneksi vielä täysin vallannut Kajaanin katuja. Sisäinen poliisi herää silti eloon monta kertaa, kun näkee vaarallisia ylinopeuksia. Linnan sillalla monikaan ei malta hidastaa nopeuttaan. On ihme, ettei siinä ole enempää vahinkoja sattunut!

Hilkka-tätini, joka asuu Tanskassa kysyi minulta Facebookissa, mitä mieltä olen siitä, että Malmön ammuskelut ovat herättäneet hänessä pelkoa. Myönsin itsekin, ettei edes Kajaanissa ole turvallista tunnetta liikkuessa pimeällä. Kyllä Kajaanissakin melkoisesti tapahtuu kaikenlaisia rikoksia. Niistä raportoidaan säännöllisesti Kainuun Sanomissa. Hilkka on huolissaan myös lastenlapsiensa puolesta, koska he ovat ihonväriltään tummia. Tanska on perinteisesti ollut suvaitsevainen erilaisuutta kohtaan. Joukosta erottuminen vaikka kuinka pienen eron vuoksi voi merkitä uhkaa. Tähän väkivallan suuntaan ovat myös Pohjoismaat menossa. Koskaan ei voi olla varma omasta turvallisuudestaan.

Olin nuorena mielessäni totuttanut itseni siihen, että minun ei tarvitse pelätä, vaikka liikkuisin illalla Helsingin keskustassa. Viime vuodenvaihteessa jouduin muuttamaan kantaani. Olimme yöpymässä Helsingin keskustassa. Ajoin autoni Forumin pysäköintikellariin. Olin lähdössä sieltä pois, kun nuorisojoukko lähti perääni. Siinä vaiheessa tajusin, ettei olisi kannattanut mennä tyhjään autohalliin, jossa oli pelkästään nuoria kokoontuneena. Onneksi pääsin hissiin ja kellarista ylös. Tämän kokemuksen jälkeen, vaikka en joutunut suoranaisesti uhan kohteeksi, muutin ajatustani Helsingin keskustassa liikkumisesta ilta-aikaan. Ville-poliisilta opin., että poliisikin osaa pelätä, koska se on järkevää tilanteen tullen!