Keskiajan syvä viisaus ihmisestä

Nykyajan ihminen kuvittelee, että vain tänä aikana kyetään löytämään lopulliset totuudet, joiden varassa voidaan ratkaista kaikki ongelmat. Kuitenkin historiasta on kiteytynyttä tietoa ihmisestä, jota ei korvaa edes laadukas psykologian tutkimustieto. Kirkolla on hallussaan aarteita, jotka auttavat meitä elämään viisaasti.

Keskiajan hengelliset opettajat vertasivat ihmisen sielua taloon, jossa on useita huoneita. Tässä merkityksessä jokainen ihminen on vastuuhenkilö. Talo, jossa asuvat syvimmät tunteet, toiveet, pelot ja kaipaukset. Kuten jokainen talo, myös sielu tarvitsee huolenpitoa, siivousta ja kunnostusta.

Keskiajan opettajien neuvo hyvästä taloudenhoitajasta kuuluu: Käänny aluksi itsesi. Opettele tuntemaan omaa sieluasi. Huomaat sen olevan talo, jossa on ainakin neljä huonetta.

Ensimmäisessä huoneessa asuvat ajalliset tarpeet. Tämä sielun huone kaipaa lepoa, rakkautta, hyväksymistä, ystävien seuraa, taide-elämyksiä, mutta myös työtä ja haasteita. Jokainen sielu haluaa toteuttaa itseään, olla hyvä jossakin.

Toinen sielun huone on pimeä, tuntematon komero ja kantaa sisällään sielun historian. Siellä asuvat lapsuuden kokemukset, sen ilot ja surut, joita emme ehkä enää muista kovin hyvin, mutta jotka vaikuttavat meihin joka päivä. Tässä huoneessa kolisevat sanonnan mukaan joskus luurangot, eli asiat, jotka ovat jääneet vaille hoitoa.

Ihmisen viisaus mitataan siinä, kuinka hyvin hän vartioi kolmatta sielunsa huonetta, sitä jossa asuvat itsekkyys ja väärät pyyteet. Jos myöntää itselleen, että monet sielun tarpeet ovat vahingollisia, vääriä ja alhaisia, niin on helpompaa tulla itsensä kanssa toimeen. Jokaisessa sielussa asuu pyrkimyksiä, joilla on taipumus kiintyä hetkelliseen nautintoon, rahaan ja valtaan. Näitä ruokkivat pyrkimykset, jotka ovat asettuneet asumaan meihin syntiinlankeemuksen myötä: väärä aistillisuus, kateus, laiskuus, Jumalan vastainen mieli.

Siksi toisen ja kolmannen huoneen kunnossa pitämiseksi tarvitaan neljättä sielun huonetta. Tässä huoneessa asuvat sielun ikuiset tarpeet. Tässä huoneessa on ruokapöytä, jonka luona koetaan kaipausta Jumalan puoleen. Siksi ei riitä, että ihminen vain tutkii omaa sieluaan ja löytää sieltä kaikenlaisia vikoja ja puutteita. Ihminen tarvitsee huonetta, joka pitää hänen ravintotarpeensa tasapainossa.

Keskiajan opettajat neuvovatkin hoitamaan sielun huoneita etsiytymällä Jumalan sanan vaikutuspiiriin sekä yksityiseen että yleiseen rukoushuoneeseen. Meitä kehotetaan käymään yhdessä alttarille, jossa Jeesus itse lupaa auttaa ja palvella meitä. On tärkeätä kokea hetkiä, jossa sielu saa levätä ja kokea voiman läsnäolon. Tuota voimaa ei löydä itsestään loppumattomiin.

Tarvitsemme sielun ulkopuolisen voimanlähteen. Tämä voima on olemassa ja se on meitä lähellä tänäkin päivänä. Kun Jumala koskettaa sinua ja minua armollaan, huomaamme ja ymmärrämme, että ilman häntä, ilman Vapahtajaa emme voi pitää huolta omasta sielustamme