Kuule, on aika herätä!

 

Mies koputtaa poikansa oveen.

-        Jaime, hän sanoo, herää jo!

-        En halua herätä, isä.

-        Nouse ylös, sinun on mentävä kouluun.

-        En halua mennä kouluun.

-        Miksi et? kysyy isä.

-        Kolmesta syystä, sanoo Jaime. Se on tylsää, lapset kiusaavat minua ja kaiken lisäksi vihaan koulua.

-        Katsos, kerron sinulle kolme syytä, miksi sinun täytyy mennä kouluun, isä vastaa. Ensinnäkin se on velvollisuutesi; toiseksi olet neljäkymmentäviisivuotias ja kolmanneksi olet sen koulun rehtori!

Tämä esimerkki kertoo tämän ajan yleisestä ongelmasta. Onpa kyse nuorista tai vanhemmista, voimat ovat käyneet vähiin tai loppuneet. On huolia, jotka kuluttavat ja nakertavat voimavaroja. Kun riittävän kauan tällaista jatkuu, tulee lopulta seinä vastaan. On arvioitu, että meistä suomalaisistakin noin joka kymmenes on kärsinyt tai kärsii vakavasta masennuksesta. Monelle se on merkinnyt sitä, että elämästä on tullut pakonomaista puurtamista tai omaa paikkaa ei ole ollenkaan löytynyt.

Syystä tai toisesta elämä käy raskaaksi, jos elämänilo katoaa. On tunnettua, että jatkuvan pakon edessä toimiminen, jatkuva puurtaminen, vie elämästä mielekkyyden. Yksi avain väsymykseen ja uupumiseen on yksinkertaisesti asiantilan tunnistaminen. Ihminen jaksaa aikansa käydä ylikierroksilla. Vauhti saattaa sokaista. Jos käy ylikierroksilla, eikä omaa tilaa havaitse, tilanne on vakavampi. Edessä voi olla vakava romahtaminen.

Tänä aikana maailman talousrattaat vaativat vauhtiinsa yhä useampia. Mutta mikään vauhti ei voi vain jatkuvasti kiihtyä. Siksi olisi löydettävä vaihtoehto tälle nykyiselle kiihtyvälle elämäntempolle. Monet putoavat pois vauhdista saaden vakavia vahinkoja.

Olisiko rukouksen tie vaihtoehto tämän ajan kilpailuyhteskunnalle?

Rukouksessa on tärkeää hiljentyminen. On tärkeää kuulla, mitä tunteita ja ajatuksia oma sisin viestittää. Mutta jos ympärillä on jo valmiiksi täynnä hälyä ja ääniä, on vaikea kuulla, mitä oma sydän yrittää sanoa. Jos oma sisin sanoo, että on paha olo, tuon viestin äärelle olisi syytä pysähtyä.

Psalminrukoilijat toivat oman hätänsä Jumalalle. He kuulivat, kuinka omassa sydämessä liekehtivät monenlaiset tuskalliset tuntemukset. Kun tällaiset tuntemukset saavat vallan, tuloksena voi olla vakava masentuminen. Ihminen kuulee ja näkee vain oman hätänsä, mutta ei kuule eikä näe mitään muuta.

Rukouksen tie merkitsee sitä, että hyvin usein ei ole valmiita vastauksia. On suostuttava kulkemaan ristin tietä. On kannettava omaa taakkaansa, josta ei olekaan nopeaa vapautusta. Sen sijaan on tuo ristin tie itsessään. Ristin tie kuvaa toisaalta sitä, että meidän on suostuttava ottamaan taakkoja, jotka Jumala meille antaa kannettavaksi. Mutta toisaalta ristin tien kulkeminen vapauttaa meitä väärien taakkojen kantamisesta. Jumalan tiellä ei tarvitse kantaa sellaisia taakkoja, joita meille ei ole tarkoitettu. Ristin tie on rakkauden tie, joka johtaa vapauteen.