Uusille ylioppilaille

Lauantaina 4.6.2011 juhlitaan Suomen lukioissa uusia ylioppilaita. Ylioppilaiden lähipiiri osallistuu juhlintaan yhdessä ystävien ja sukulaisten kanssa. On syytäkin onnitella ylioppilaita heidän juhlapäivänään. Valkolakin eteen nuoret ovat tehneet töitä vähintään 12 vuotta. He ovat läpäisseet ylioppilastutkinnon ja suorittaneet lukion oppimäärän.

Muutama viikko sitten vietettiin J.W. Snellman sekä suomalaisuuden päivää. Snellmanin elämäntyö liittyy aikakauteen, joka tunnetaan kansallisen heräämisen aikana. Nousi tietoisuus suomalaisuudesta. Oli eletty satoja vuosia vieraitten valtojen alaisuudessa: ensin Ruotsin vuoteen 1807 asti ja sitten Venäjän, vuoteen 1917 saakka. Oma identiteetti ei ollut päässyt esille. Sivistyneistö puhui muita kieliä kuin suomea.

Kansallinen herääminen loi pohjaa itsenäisyydelle, vaikka siihen oli vielä pitkä matka. Se oli valmistavaa aikaa, nähtiin suomalaisuuden arvo. Me olemme kansakunta siinä kuin muutkin. Snellman oli yksi keskeinen henkilö, joka halusi luoda pohjaa suomalaiselle sivistykselle. Hän korosti sivistyksen merkitystä niin yksilön kuin kansakunnan elämässä. Tänä päivänä suomalainen yhteiskunta on ylpeä korkeasta sivistyksestään, jota ylioppilastutkinto keskeisesti edustaa.

Kun seurasi omien nuorten taivalta ylioppilaiksi, niin jäi sellainen tunne, että vaatimustaso 1970-lukuun oli selvä. Samalla tunne siitä, että nuorilta vaaditaan koko ajan entistä enemmän, on tullut ilmeiseksi. Suomalaista opetusjärjestelmää on kehuttu ympäri maailmaa ja sen vuoksi tavoitteiden saavuttaminen on varsin palkitseva kokemus. Toivon mukaan jokainen ylioppilas on saanut juuri sellaisen pohjan, jonka varassa jaksaisi ponnistaa elämässään pitkälle eteenpäin. 

Vanhempien rooli nuorten elämässä on keskeinen. Vanhemmat ovat saattaneet pikkukoululaisia opintielle ja sittemmin nuoria koulutielle. Kun nuoret ovat saavuttaneet päämäärän, jota he ovat tavoitelleet, lakkiaispäivä on erityinen juhlapäivä myös vanhemmille.

On sanottu, että yksi suurin onnellisuuden lähteistä on se, että meillä on mielekkäitä tavoitteita, jota kohti me voimme pyrkiä. Tavoitteet saattavat joskus tuntua liiankin haastavilta. Jokainen asettaa lopulta omat tavoitteensa itse. Mutta jos on saanut tehdä työtä omien tavoitteidensa eteen, on syytä saada kokea onnen täyttymystä. Elämässä on tär­keää saada on­nistumisen kokemuksia. Ne antavat itseluot­tamusta.

Itseluottamus kasvaa oikeanlaisesta itsetunnosta. Se merkitsee, että tunnistamme itsessämme niin omat vahvuutemme kuin heikkoutemmekin. On tärkeää tulla toimeen itsensä kanssa ja tunnustaa se, missä tarvitsee eniten kehittymistä.

Missä ovat juuresi? Tämä kysymys on tärkeä koko itsetuntemuksemme kannalta ja siksi että ymmärtäisimme oman persoonamme merkitystä. On tärkeä oppia tuntemaan ja ymmärtämään itseään. Se on keskeistä hyvän itsetunnon muodostumiselle. Hyvällä perustalla kykenee selviytymään vaikeiltakin tuntuvista haasteista. Hyvällä itsetunnolla voi hyväksyä myös sen, että aina ei voi onnistua kaikessa ja silti voi pyrkiä elämässä eteenpäin.

Moni kokeekin löytävänsä oman paikkansa. On löytynyt opiskeluala ja –paikkakunta, jossa kokee viihtyvänsä. Mutta joku toinen taas kokee juurettomuutta ja koti-ikävää. Joka tapauksessa tietoisuus juurista auttaa sopeutumaan uusiin oloihin.

Tämän päivän sankareiksi kuvataan menestyjiä. Heidät nostetaan helposti kansakunnan jalustalle. Jos tänä aikana pohtii kysymystä, kuka on vahva tai voimakas, niin välttämättä se ei ole se, joka selviytyy tilanteesta kuin tilanteesta ilman naarmuakaan - vahvuus voi olla sitä, että pystyy kohtaamaan itsessään olevan heikkouden ja epäonnistumisen ilman että sitä seuraa lopullinen lannistuminen.

Myös Raamatussa pohditaan kysymystä ihmisen voimakkuudesta ja heik­koudesta, Raamatussa paljastetaan armottomasti kaikkien ns. sankareiden ja jopa ihannehenkilöiden inhimilliset heikkoudet.

Meidän aikanamme maailma muuttuu nopeammin kuin menneinä vuosisatoina yhteensä. Tämä vaatii meiltä ihmisiltä joustavuutta ja mukautumiskykyä. Yhteiskunnan tekemät sitoumuksetkaan eivät tunnu tänä aikana kestävän. Täl­laisena ai­koina tu­lee koetelluksi se henkinen pohja, jonka va­rassa jaksaa ponnis­tella eteenpäin.

 

Nuorten ylioppilaiden edessä avautuu maailma, joka on täynnä mahdollisuuksia. Samalla tiedostamme sen, että nuorilla on entistä vaikeampaa saada haluamaansa opiskelupaikkaa. Kilpailu on ankaraa ja kaikki eivät jaksa kovassa kilpailussa. Siksi yhteiskunnassa pitäisi olla tilaa niillekin, jotka tuntevat putoavansa koulutusjärjestelmän ulkopuolelle.

Kristillinen sanoma hyväksytyksi tulemisesta on pohja joka kestää kaikkina aikoina. Se antaa aina mahdollisuuden aloittaa alusta, tunnustaa ja tunnistaa omat heikkoutensa ja oppia omista vir­heistään. Aina on mahdollisuus ponnistaa epäonnistumistenkin jälkeen ja luottaa uudelleen alkamisen mahdollisuuteen. Olkoon tämä lähtökohta myös teille uusille ylioppilaille selkeä elämänperiaate. Onnea ja siunausta kaikille uusille ylioppilaille!