Nimikkolähettimme Japanissa, Ulla Pendolin kirjoittaa: Kun Suomi hullaantui jääkiekon maailmanmestaruudesta, japanilaiset villitsi maailman cupin voittanut ”Nadeshiko Japan” eli naisten jalkapallomaajoukkue. Suurin uutinen niin kansallisesti kuin maailmanlaajuisesti oli kuitenkin maaliskuinen Itä-Japania ravistellut maanjäristys, tsunami ja ydinkatastrofi, jossa 20 000 ihmistä sai surmansa. Järkyttävä luonnonkatastrofi herätti japanilaiset arvostamaan perhe- ja ystävyyssuhteita ja nostatti valtaisan auttamishalun ympäri maata. Vuotta 2011 kuvanneeksi sanamerkiksi äänestettiinkin ”kizuna” (), joka tarkoittaa yhdyssidettä. Toivomme ja rukoilemme, että katastrofi voisi auttaa solmimaan siteen myös kristilliseen seurakuntaan ja johdattaa Kristuksen tuntemiseen.

Ensi helmikuussa täyttyy neljä vuotta Japanissa. Ensimmäinen työkauteni lähestyy loppuaan, ja on aika suunnata ajatuksia edessä häämöttävää kotimaanjaksoa kohden. On hyvä tulla välillä Suomeen, sillä uuden kielen ja kulttuurin opetteleminen ja intensiivinen työ ovat kuluttaneet voimia. On tärkeää saada viettää aikaa läheisten kanssa ja tavata teitä lähettäjiä. Samalla tiedän, että kotimaassa ollessa tulen kaipaamaan Japania. Se on lähetin osa - aina on ikävä sinne, missä ei ole. Ja pohjimmaisena on Taivasikävä, matkan lopullinen päämäärä. Taivastielle saamme yhdessä olla kutsumassa myös japanilaisia.

Evankeliumi kertoo Jeesuksen toiminnan alkuvaiheesta. Jeesuksen elämässä alkaa Jumalalta saadun tehtävän täyttäminen. Koti Nasaretissa jää taakse ja työ Jerusalemista katsottuna syrjäseuduilla alkaa. Jeesus seuraa huolellisesti Jumalan aikataulua, eikä astu työhön ennen kuin Johannes Kastajan julistus päättyy. Johanneksen tie johtaa ensin vankeuteen ja lopulta kuolemaan. Vasta valmista viljaa voi niittää.

Jeesuksen työn aloittaminen syrjäseuduilta voi ihmetyttää. Miksi Jeesus kiinnittää niin paljon huomiota syrjäseudun ihmisiin? Mikä oikein oli Galilean hedelmä Jeesukselle? - Se oli odottavat ihmiset. Köyhien, syrjään sysättyjen ja kieleltään vieraiden ihmisten naapurissa asuvien juutalaisten kaipaus kokea Jumalan puhuvan heille. Galilean hengellinen maaperä oli otollinen evankeliumille.

Galileasta Jeesus löysi luotettavat ja uskolliset työtoverit ja ystävät. Hän myös aloitti kansan keskeltä, jonka tarpeet ja ajatukset hän tunsi hyvin. Jeesuksen toimintamalli sopii Jumalan valtakunnan työn perustaksi. Tulee aloittaa sieltä, missä on tuttua ympäristöä. Siellä ovat myös hengellisen työn tukijat ja esirukoilijat. Tämä on myös lähetystyön lähtökohta. Herran työtä ei tehdä yksin, vaikka kovin yksinäiseksi siinä usein itsensä tuntee.

Uuden aloittaminen on usein vaikeaa. Nykyajan työelämässä epävarmuus tavoitteista tai päämäärästä vaivaa mieltä. Kysymys luottamuksesta nostaa aina päätään. Vieläkö työntekijään luotetaan. Sen vuoksi täytyy laskea kustannuksia. Tulee tunnistaa omat pelot ja heikkoudet ja aloittaa niiden työstäminen. Innostus ja toisella puolella väsymys ja masentuminen ovat kuin tietä reunustavia ojia. Harkiten ja maltilla tehty työ kantaa hedelmää myös hengellisessä toiminnassa.

Kristillistä elämää on usein verrattu vaellukseen. On jätettävä taakse vanhoja asioita ja suuntauduttava uuteen. Se voi usein tuntua suurelta vaatimukselta. On helpompaa kulkea tuttuja ja totuttuja polkuja kuin etsiä uusia, ennalta kulkemattomia teitä. Joskus elämään kuitenkin tulee kriisejä, jotka pakottavat meitä etsimään uudenlaisia ratkaisuja. Vanhat ratkaisut eivät enää toimi.

Alkanut vuosi on aina uusien mahdollisuuksien mutta myös ennalta arvaamattomien uhkien vuosi. Katsomme aina eteenpäin. Alkuvuodesta järjestetään myös presidentin vaalit. Raamattu kehottaa meitä rukoilemaan – ei vain oman maamme päättäjien – vaan myös koko maailman päättäjien puolesta. Kristuksen kirkko toimii kaikkialla maailmassa. Kaikille ihmisille on tarkoitettu toivo ja toivon sanoma, ettei kenenkään tarvitsisi jäädä pimeyteen. Tämä on uudenvuodenpäivän ilosanoma. Jeesus on tuonut meille odotuksen ja toivon paremmasta huomisesta.