Kotimaa-yhtiöt ovat toteuttaneet suomalaisiin tutkimuksen, jonka nimi on Jäsen 360° -jäsensegmentointitutkimus. Sen mukaan kirkon jäsenet jakautuvat neljään eri segmenttiin. Näitä ovat uskolliset, maltilliset, avomieliset sekä irralliset. Kirkon kannalta haastavin sekä myös suurin ryhmä ovat irralliset. Kajaanissa vieraili jäsentutkimuksen asiantuntija Mikko Hormio, joka kuvasi kirkon suurinta haastetta koskien sen jäsentilannetta. Kirkon irralliset eivät pidä enää kirkon perinteitä eikä itse instituutiota itselleen merkityksellisenä. He kuitenkin odottavat kirkolta henkilökohtaista palvelua, kun he järjestävät vaikka perhe- tai sukujuhlia.

Mikko Hormion mielestä kirkon tulee kehittää toimintojaan kuunnellen jäseniään, erityisesti niitä jäseniä, jotka eivät koe jäsenyyttään kirkossa itselleen läheiseksi. Kirkon olisi osattava toimia nyky-yhteiskunnassa ymmärtäen niitä muutoksia, joita kirkon ympärillä on tapahtunut. Muutos haastaa seurakuntia arvioimaan uudelleen toimintojaan ja muuttamaan tarvittaessa toimintansa painopisteitä.

Kirkko on päättänyt panostaa verkkopalvelujen kehittämiseen, koska irrallisten segmentti pitää internetin käyttöä itsensä kannalta mielekkäänä tapana kokea yhteyttä. Internetin välityksellä toisiin ihmisiin kytkeytyvät eivät kaipaa niinkään yhteisiä kokoontumisia kuin hyväksi koettua yhteydenpitoa nettipalvelujen sekä sosiaalisen median välityksellä. Kirkon täytyy olla tässä kehityksessä mukana.

Kirkkoneuvos Pekka Huokuna otti kantaa jäsentutkimuksen tuomiin näkökulmiin Radio Dein haastattelussa. Hän totesi, että fyysinen osallistuminen seurakunnan toimintaan on vain väline, jotta ihmisten usko voisi vahvistua ja lähimmäisen rakkaus kasvaa. Mutta se ei enää ole välttämättä paras väline.

Kirkon strategia 2020 Kohtaamisen kirkko julistaa että kirkon tulee olla ihmiskasvoinen kohtaamisen yhteisö, joka toimii lähimmäisenrakkauden eturintamassa ja jossa ihmiset arvostavat kirkon jäsenyyttä. Jäsenyyden mielekkääksi kokeminen edellyttää sitä, että seurakunnassa olemisessa on itselle merkitystä. Jäsenyyteen ei riitä ainoastaan yhteisöllisyyden kokemus. Moni odottaa suhteen mielekkyyttä henkilökohtaisella tasolla.

On syytä pohtia, mitä kirkon jäsenyyden arvostaminen merkitsee käytännössä. Strategian käytännön sovellutuksena on periaate, jonka mukaan seurakuntalaiset osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen saaden kykynsä käyttöön. Näin myös luottamusta kirkon toimintaan saadaan vahvistettua. Moni punnitsee tänä aikana suhdettaan kirkkoon. Kirkon jäsenyydellä on merkitystä. Se avaa näköalat henkisiin voimavaroihin jokapäiväiseen elämään kuin myös toivoon ikuisesta elämästä.