Tänään olemme riemullisissa tunnelmissa. Tähän meitä on jo hoosianna-hymni virittänyt. Olemme aloittaneet uuden kirkkovuoden. Kirkkomme on myös ottanut tänään käyttöön uuden virsikirjan lisäosan. Kolmas juhlan aihe on Kajaanin kirkon 120-vuotisjuhla. On meillä tänään juhlan aineksia kerrassaan!

 

Ensimmäisen adventtisunnuntain sisältö on ihmisten suuri ilo, kun he ottivat vastaan messiaan ja kuninkaan, joka saapui juhlasaatossa Jerusalemiin. Jeesuksen ulkoisen vaatimattomuuden keskellä monet löysivät Vapahtajan, joka oli tullut heitä auttamaan ja vapahtamaan. Uskon sisältönä oli ylistys ja kiitos!

 

Kirkkomme historiallisissa juhlissa kerrataan aina syntytapahtumia ja arvioidaan, kussakin juhlassa, mitä historiallinen rakennus on merkinnyt sen käyttäjille. Tänään me voimme olla iloisia ja kiitollisia siitä, että Kajaanin seurakunta on pitänyt hyvää huolta pääkirkostaan.

 

Kajaanin kirkko on historiallinen monumentti. Tämä on myös kotikirkko yli 28 tuhannelle jäsenelle. Lisäksi monet ulkopaikkakuntalaiset ja turistit vierailevat jatkuvasti kirkkomme tilaisuuksissa tai tulevat ihastelemaan kirkkomme kauneutta.

 

Se, että kirkkomme on säilynyt ja sitä on pidetty hyvässä kunnossa, ei ole itsestään selvä asia. Kirkko valmistui vuonna 1896 ja vihittiin juhlallisesti käyttöönsä 1. adventtisunnuntaina 29.11.1896. Kirkon vihki käyttöönsä Ristijärven silloinen kappalainen Fredrik Lönnrot Kainuun seurakuntien papiston avustamana. Kirkon rakennuspaikaksi valittiin tietenkin tämä nykyinen kirkkopuisto, vaikka toisena vaihtoehtona kirkon sijainnille oli Kruununpuodinmäki. Sadassa kahdessakymmenessä vuodessa kaupungin keskusta alkoi kuitenkin rakentua kirkon ympärille, niin tämä nykyinen paikka on ollut mitä parhain kaupunkilaisten näkökulmasta.

 

Se, että kirkkomme on säilynyt nämä 120 vuotta, ei ole itsestään selvää. Kirkko säilyi sodanaikaisten pommitusten keskellä. Kajaanin talvisodan pommituksia tutkinut kajaanilainen historian lehtori Seppo Kananen pitää ihmeenä, että Kajaanin kirkko ja Raatihuone selvisivät pommituksista. Helmikuun 7. päivä vuonna 1940 Kauppakadun seutu, aina Koivukoskenkadulta vanhan Seminaarin alueelle saakka, pommitettiin lähes täysin. Tuhot olivat mittavat. Pommituksissa tuhoutui täydellisesti Kajaanissa yhteensä 96 taloa. Kirkko kuitenkin säilyi, mistä saamme kiittää Luojan varjelusta, vaikka tuhot olivat hyvin suuret.

 

Parikymmentä vuotta myöhemmin Kajaanin kirkkoa kohtasi uudenlainen uhka. 1960-luvulla elettiin edistyksen aikakautta. Kajaanin kirkko oli pahasti tummunut sisäkaminoiden lämmityksen johdosta. Puolet kirkkovaltuuston jäsenistä oli valmiita purkamaan tämän kauniin Kajaanin kirkon. Tilalle olisi ilmeisesti rakennettu uuden tavan mukaan betoninen kirkko. Mikä suuri varjelus oli siinäkin, että seurakunnan päättäjät halusivat kuitenkin säilyttää ja kunnostaa tämän kirkon. Näin tämä kirkko on saanut palvella meitä kajaanilaisia sekä kaikkia täällä vierailevia nyt jo 120 vuoden ajan ja tästäkin eteenpäin hyvin pitkälle tulevaisuuteen.

 

Kajaanin kirkko sijaitsee siis keskeisellä paikalla kaupungissa. Näin tämä kirkko kokoaa vuosittain eri tilaisuuksiin useita kymmeniä tuhansia ihmisiä. Lisäksi radion välityksellä kymmenet ja jopa sadat tuhannet kainuulaiset ja suomalaiset eri puolilla Aito Kajauksen kuuntelija-aluetta voivat rakentua yhteisestä uskosta kuunnellessaan Kajaanin kirkosta tulevia lähetyksiä. Me Kajaanin seurakunnan työntekijät tunnemme jokaisessa radioitavassa tilaisuudessa sen erityisen vastuun, joka meille on radiointienkin välityksellä uskottu palvellessamme seurakuntaa.

 

Itseäni tässä kirkossa puhuttelee erityisesti kirkon kodikkuus. Puukirkon koristeelliset yksityiskohdat puhuttelevat täällä kävijää. Kirkko on tunnelmaltaan lämmin. Lopulta kirkon muodostavat - ei vain ulkonaiset rakenteet – vaan me ihmiset, jotka tänne kirkkoon kokoonnumme. Tänään laulettuamme uuden virsikirjan lisävihkon virsiä olemme olleet myös uuden edessä.

 

Myös ensimmäisenä adventtina elettiin uuden edessä. Ei vielä tiedetty tai nähty, mitä tuli olemaan edessäpäin. Elettiin sitä hetkeä ilon ja onnen täyttämänä. Odotukset olivat luonnollisesti korkeat, kun Jumalalta odotettiin suuria. Raamatusta tiedettiin ne suuret lupaukset, joita messiaan tuloon oli jo satojen vuosien aikana liitetty. Nämä Jumalan lupaukset koskevat myös meitä, tämän ajan kristittyjä.

 

Saakoon Jumala siunata meitäkin ilolla tässä juhlahetkessä, vaikka meidänkin tulevaisuus on meiltä tarkkaan salattu. Uuden virsikirjan lisäosan virsiä selaillessa syntyy vahva vaikutelma siitä, että meidän kristittyjen elämä on entisestään kansainvälistynyt. Virsikirjan lisäosa sisältää virsiä useasta eri maasta sekä kulttuureista ja vielä lukuisalla eri kielellä. Ensimmäisillä kristityillä oli tiedossa se, että ilosanomaa Jeesuksesta tultiin viemään eri kansoille ja kansanryhmille. Kansainvälisyys leimasi alkukirkkoa sen ensimmäisistä vuosisadoista lähtien.

 

Tänään laulaessamme ylistystä Jumalalle ja Vapahtajallemme liitymme myös siihen valtavaan joukkoon kristittyjä, joka kokoontuu kirkkoihin kaikkialla maailmassa. Olemme samaa kansaa, joka tervehtii meidän keskellemme tullutta Herraa Jeesusta Kristusta. Jumalalle kuuluu kunnia, kirkkaus ja ylistys nyt, aina ja ikuisesti.