Tasavaltamme presidentin, Sauli Niinistön rukouspäiväjulistus alkaa sanoilla: Vuosi 2017 on reformaation merkkivuosi. Reformaation ydinviesti on sanoma Jumalan armosta ja rakkaudesta. Se kutsuu meidät kääntymään itsekeskeisyydestä ja oman edun tavoittelusta oikeudenmukaisuuteen ja sovintoon. Uudistuminen on sovintoa niin Jumalan kuin ihmisten ja koko luomakunnan kanssa.

Samalla vietämme tasavaltamme satavuotisjuhlaa. Kiitollisina muistelemme menneiden sukupuolvien työtä itsenäisyytemme ja vapautemme hyväksi. Myös ekumeeninen yhteistyö Suomessa juhlii satavuotista historiaansa. Kansakuntamme ominaispiirteitä ovat vapaus ja yhteisvastuullisuus sekä kirkkojen välinen yhteistyö.

 

Uskonpuhdistuksessa Raamatun saaminen kaikkien lukutaitoisten ulottuville oli tärkeä periaate. Tämä vaikutti ratkaisevalla tavalla myös kulttuurimme kehitykseen. Omankielisestä Raamatusta tuli Suomen kansan sivistyksen ja hengellisyyden kulmakivi.

 

Raamattu tekee kielen ja kulttuurin näkyväksi. Lukemaan opeteltiin, jotta voitaisiin tutkia pyhää kirjaa. Kansan lukutaito liittyi 1800-luvulla suurten herätysliikkeiden syntyyn, mutta myös laajemmin kansalliseen heräämiseen, kansansivistystyön innostukseen, raittiusliikkeen leviämiseen ja työväenaatteen kehitykseen. Lukutaito on avain osallisuuteen kaikilla kulttuurin ja yhteiskunnan tasoilla. Siihen perustuu kansalaisyhteiskunta ja kansanvalta, johon olennaisesti kuuluu uskonnonvapaus ja toisen vakaumuksen kunnioittaminen.

 

Raamatusta nousevat suomalaisen ja eurooppalaisen elämäntavan arvot ja asenteet. Sieltä löydetään käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, totuudesta ja harhasta. Raamatun kertomukset ja kieli ovat jatkuvasti innoittaneet niin muusikoita kuin kuva- ja sanataiteilijoitakin.

  

Aidoimmillaan Raamattu on omassa ympäristössään – kristillisen kirkon kirjana. Kristinuskon mukaan siinä kuullaan sovituksen ja vapautuksen Sana, jossa Jumala ilmoittaa itsensä. Raamatun kirjoja käytetään sekä julistuksen ja opetuksen että rukouksen ja jumalanpalveluksen lähteinä. Raamattu on kristillisen tradition ydin ja samalla sen ainoa taso, joka yhdistää kaikkia kirkkoja.

 

Jumalan sana ei ole pelkästään lohdutuksen sana, vaan myös sana, joka horjuttaa vääryyden rakenteita ja kutsuu parannukseen. Vanhan ja Uuden testamentin periaatteet rauhasta, lähimmäisenrakkaudesta ja luomakunnan kunnioittamisesta haastavat työhön paremman maailman puolesta. Raamattua lukiessaan monet sorretut ovat löytäneet oman ihmisarvonsa. Raamatun opetus sekä ihmisestä että uskosta edellyttää vapautta.

 

Uskon ja vakaumuksen vapaus kuuluvat keskeisiin ihmisoikeuksiin, joista eri kulttuureja ja uskontoja edustavat ihmiset laajasti ovat yhtä mieltä. Kunnioitus ja suvaitsevaisuus toisen uskontoa ja vakaumusta kohtaan ovat periaatteita, jotka koskevat niin kaikkien uskontojen kannattajia kuin uskonnottomiakin.

 

Usko on ihmisen vastaus Jumalalle, joka ilmoittaa itsensä Raamatussa. Usko Kristukseen kasvattaa vapauteen. Siksi se edellyttää toisen ihmisen uskon ja vapauden kunnioittamista. Vapaus on ihmisen ja Jumalan kohtaamisen ja rakkauden ulottuvuus, ja se avaa uudenlaisen suhteen toiseen ihmiseen ja koko luomakuntaan. Toinen ja hänen vapautensa ei ole enää pelottava uhka vaan mahdollisuus yhteyteen.