Martti Luther julkaisi kuuluisat teesinsä 31.10.1517, minkä johdosta kirkossamme on vuosittain vietetty uskonpuhdistuksen muistopäivää loka-marraskuun vaihteen pyhänä. Tälle 500-vuotismerkkivuodelle on laadittu yhteinen teema kysymyksellä: ”Mitä on hyvä elämä tänään ja tulevaisuudessa?” Samalla kun muistellaan kirkon historiaa ja työtä, ajatukset suunnataan tähän päivään ja tulevaisuuteen.

Kajaanin seurakunta on yhdessä Kajaanin kaupunginteatterin kanssa työstänyt Luther-aiheisen musiikillisen kirkkomonologin, jossa uskonpuhdistuksen vaiheita katsellaan Martti Lutherin vaimon, Katarina von Boran näkökulmasta. On arvokasta, että historian miesmerkkihenkilöiden toimintaa voidaan nykyaikaisesti katsoa Lutherin puolison näkökulmasta. Naisnäkökulma on korostetun tärkeä juuri meidän ajallemme, koska naiset ovat joutuneet olemaan aika paljon sivurooleissa historiaan tallennetuissa tapahtumissa, vaikka oikeasti naisilla on ollut hyvin keskeinen rooli puolisoidensa kumppaneina. Esitys on nimeltään Hyvä elämä.

Yle TV1 esitti sunnuntaina 24.10. dokumentin Martti ja minä, reformaation tarina, jossa Kuopion hiippakunnan piispa, Jari Jolkkonen tarkasteli omien väitöskirja-opintojensa näkökulmasta Martti Lutherin elämänvaiheita. Ohjelmassa kysyttiin, miten ujosta oikeustieteen opiskelijasta kasvoi katolisen kirkon uhmakas kriitikko ja uuden Euroopan arkkitehti? Jari Jolkkonen valottaa suurelta osin tuntemattomaksi jäänyttä Martti Lutherin tarinaa kyseisessä dokumentissa. Lähetys on katseltavissa sekä Yle Areenassa että YouTubessa.

Martti Lutherin toive olisi, että kukaan ei kutsuisi itseään luterilaiseksi vaan kristityksi. Luther ei halunnut perustaa nimeään kantavaa kirkkoa. Näin kuitenkin tapahtui, koska moni ymmärsi, kuinka Raamatun keskeiset periaatteet saattoivat hämärtyä historian kuluessa. Luther osui myös historiallisesti sellaiseen vaiheeseen, jolloin hänen ajatuksensa saivat hyvin runsaasti vastakaikua.

Myös Suomessa Martti Lutherin vaikutus koko yhteiskuntaan on ollut ilmeinen. Piispa Jolkkonen toteaa, kuinka luterilaisuus vaikuttaa käsitykseemme omantunnon vapaudesta, kirkon ja valtion erosta ja toisaalta yhteistoiminnasta. Koulutuksen arvostaminen tulee myös reformaatiosta, kuten myös yhteinen vastuu köyhistä. Monia lankoja tulee suoraan reformaatiosta Suomen satavuotisen itsenäisyyden historian tarinaan. Jolkkonen haluaa myös muistuttaa, että Luther vaati perustamaan kouluja sekä pojille että tytöille, mikä oli perustana yhteiskuntamme tulevalle kehitykselle.

Tänä vuonna olemme kiitollisia sekä kirkkomme että suomalaisen yhteiskunnan historiasta. Molemmat ovat muovanneet meidän suomalaisten elämää vuosisatojen ajan. Emme kuitenkaan elä täydellisen kirkon tai yhteiskunnan jäseninä, vaan sekä meidän että tuleville sukupolville riittää paljon tehtävää ja haastetta niin kirkossa kuin isänmaamme palveluksessa. Kysymme yhdessä, mitä on hyvä elämä tänään ja tulevaisuudessa?