Martti Luther julkaisi 95 teesiään 31.10.1517, eli viime tiistaina teesien julkaisemisesta tuli kuluneeksi 500 vuotta. Teesit oli suunnattu lähinnä Roomalaiskatolisen kirkon anekauppaa vastaan, joka Lutherin mielestä vääristi kirkon oppia evankeliumista.

Harvoin saamme olla missään 500-vuotisjuhlassa. Viime tiistaina hiippakunta järjesti Kuopion tuomiokirkossa juhlatilaisuuden, jossa oli monenlaista ohjelmaa. Juhlassa kävi hyvin ilmi, että meidän piispamme, eli piispa Jari Jolkkonen on Luther-asiantuntija.  TV:ssä esitettiin Jari-piispan Saksassa Martti Lutherista tekemä dokumentti, Martti ja minä, Reformaation tarina. Tuo dokumentti on nähtävänä Yle Areenassa, jos se on jäänyt katsomatta. Siinä Jari-piispa käy läpi Lutherin elämänvaiheita ja sitä, miten hänestä tuli reformaattori.

Tuossa dokumentissa kävi ilmi myös se, naulasiko tai kiinnittikö Martti Luther 95 teesiään Wittenbergin kirkon seinään. Tämähän on ollut nykypäivään saakka hieman epäselvä asia. Ohjelmassa kerrottiin, että kirkon ovessa oli ilmoitustaulu, joten ei ollut mitenkään ihmeellistä se, että Luther julkaisi teesinsä ilmoitustaululle. Lisäksi teesien julkaisusta on löydetty myös Lutherin ajalta kirjallinen dokumentti, josta on käynyt ilmi, että Wittenbergin linnan kirkon oveen Luther todellakin kiinnitti teesinsä.

Teeseissä Luther hyvin määrätietoisesti kohdisti väitteensä kirkon ja evankeliumin opin vastaisiin käsityksiin. Oli aika ihmeellistä, miten nuori raamatunselitysopin professori ja munkki uskalsi uhmata ylintä kirkon auktoriteettia. Teesejä lukiessa todella syntyy tunne Lutherin pelottomuudesta.

Olen kuluneen vuoden aikana pohtinut sitä, mikä teki Lutherista niin pelottoman. Ainakin yksi ratkaiseva tekijä saattoi olla siinä, että Luther joutui toverinsa kanssa rajuun ukon ilmaan ja salama löi kuoliaaksi hänen ystävänsä. Kun käydään kuoleman partaalla, silloin ajalliset huolet tuntuvat sen rinnalla vähäpätöisiltä.

Toinen tekijä, joka vaikutti Lutheriin, oli siinä, että hän oli niin syvällisesti käynyt läpi oman henkilökohtaisen ahdistuksen siitä, miten hän voisi löytää armollisen Jumalan. Kun hän oli löytänyt itselleen rauhan, niin hän aloitti systemaattisen Raamatun tutkimisen, jossa hän vakuuttui siitä, että kirkossa oli ajauduttu sanoman ytimestä syrjään.

Reformaation merkkivuotena on muistettu Lutherin teesien jälkeen käynnistynyttä reformaatiota ja reformaation merkitystä Suomessa ja maailmalla. Wittenbergistä, joka on reilu 100 km Berliinistä lounaaseen, on tullut eräänlainen pyhiinvaelluskohde. Merkittävää on ollut wittenbergiläisten mielestä se, että matkailijoita on tullut kaikkialta maailmasta, erityisen paljon Etelä-Koreasta ja Brasiliasta, mikä on hämmästyttänyt saksalaista isäntäväkeä.

Samalla on suuntauduttu tähän päivään ja tulevaan. Menneisyyteen jäämällä unohdettaisiin reformaatio – ytimestä nouseva uudistuminen, joka on ollut kirkossa jatkuvaa jo ennen Lutheria. 

Merkkivuotta on vietetty nimen Armoa 2017! alla. Nimi viittaa armoon käsitteenä, mutta se on myös pyyntö ja rukous. Tuo otsikko on ollut graafisessa asussa, jossa kirjaimet ja numerot ovat muodostaneet ikään kuin omenapuun. Sillä on viitattu Lutherin suuhun sovitettu ajatus: Jos maailmanloppu tulisi huomenna, istuttaisin omenapuun. Ajatuksena on ollut se, että katseemme ei kohdistu vain menneisyyteen vaan ennen kaikkea suuntaamme katseemme tulevaisuuteen.

Merkkivuosi on ollut mahdollisuus lähteä yhdessä kyselemään, mitä on hyvä ja armollinen elämä tänään ja tulevaisuudessa. Mistä löydämme armon? Ttämä aihe tulee käsiteltyä Luther-aiheisessa kirkkomonologissa Kajaanin kirkossa, jossa seurataan Martti Lutherin persoonaa ja elämäntyötä Martin puolison, Katarina von Boran näkökulmasta. Esitystä voi mennä katsomaan maanantaina 6.11. klo 18 sekä lisäksi tiistaina 7.11. klo 12 ja klo 18. Viimeiset näytökset ovat  sunnuntaina 12.11. klo 14 Kajaanin kirkossa ja vielä Vuolijoen kirkossa sunnuntaina 19.11. klo 18.