Kuluneen kesän yksi kestouutisista koski Thaimaassa Pohjoisessa

Chiang Rain maakunnassa kesä–heinäkuussa tapahtunutta

kahdentoista nuoren ja heidän valmentajansa vaikeata

pelastusoperaatiota. Uutinen sai laajaa huomiota ympäri maailman

ja sukelluspelastajien päättäväisyyttä ja taitoa kiiteltiin

laajasti eri tiedotusvälineissä. Välillä näytti siltä, että nuorten

pelastaminen olisi käynyt ylivoimaiseksi, koska tiedossa oli

uuden sadekauden lähestyminen ja luolan happipitoisuuden

laskeminen kriittiseksi.

 

Niin tässä Thaimaan pelastusoperaatiossa kuten myös

monissa muissa luonnon katastrofeissa laaja kansainvälinen

huomio ja auttamishalu yhdistyvät. Pelastusoperaation jälkeen

paikalliset Thaimaan viranomaiset kiittelivät siitä, että kansainvälinen

yhteisö ojensi auttavan kätensä ja operaatio saatettiin

toteuttaa parhaimpien asiantuntijoiden toimesta.

 

Kuinka paljon tällaisia myönteisiä uutisia tarvitsimmekaan

tämän maailmanajan keskellä! On niin paljon kestouutisia

siitä, kuinka vaikeat ja repivät kriisit ja sisällissodat jatkuvat

vuodesta toiseen, eikä ratkaisuja näytä löytyvän, vaikka halua

kriisien lopettamiseen olisikin olemassa. Johtuneeko tämä siitä,

että monet maailmanlaajuiset ongelmat ovat luonteeltaan

poliittisia eikä teknisiä? Ihmisten voimat kansainvälisesti yhdistyvät

silloin, kun ratkaistavana on operaatioita, jotka voivat

olla äärimmäisen haastavia, mutta ovat kuitenkin luonteeltaan

ratkaistavissa.

 

Monessa kriisissä, kuten Lähi-Idän kriiseissä, ongelmat tiivistyvät

eri poliittisiin näkemyksiin siitä, miten kriisiä pitäisi

hoitaa. Syviin ristiriitoihin ajautuneet maat ajautuvat entistä

syvempiin väkivallan kierteisiin. Sen vuoksi tarvitaan myös

taitavia poliitikkoja, jotka kykenevät tekemään aloitteita suurten

humanitääristen kriisien ratkaisemiseksi.

 

Lähi-Idässä ja Afrikassa kytee myös valtava siirtolaisuuden

potentiaali, kun elämänolosuhteet käyvät monessa maassa entistä

kriittisimmiksi. Jatkuvasti riittää niitä epätoivoisia, jotka

henkensä uhalla lähtevät Välimerellä yritykseen saadakseen

oleskeluluvan Euroopan maista, vaikka perusteita turvapaikan

myöntämiselle ei olisikaan olemassa. Välimereen hukkuu

vuosittain keskimäärin 5000 henkeä erilaisiin uhkayrityksiin.

Näitten ihmisten kohtalot vaatisivat uudenlaista poliittista näkemystä

ja kykyä löytää uusia ratkaisuja.

 

Venäjän ja Yhdysvaltojen presidenttien vierailun yhteydessä

kirkon toimitalon seinään Helsingin Etelärannassa oli

viritetty suuri plakaatti, jossa luki: ”Autuaita ovat rauhantekijät.”

Tämä Jeesuksen vuorisaarnan sanoma on ajankohtainen

meidänkin aikanamme. Humanitaarisia kriisejä riittää runsaasti

ratkaistaviksi meidän aikanamme ja siunattuja ovat ne

henkilöt, jotka kykenevät niitä ratkomaan. Toivottavasti edes

auttamisen tahtoa tähän löytyisi.