Suomen ev.-lut. kirkossa käytiin marraskuun 18. päivänä kirkollisvaalit, jossa valittiin uudet luottamushenkilöt kaikkiin seurakuntiin. Kajaanin konet kokeneet kirkkovaltuuston jäsenet säilyttivät asemansa, mutta myös paljon uusia nousi kirkkovaltuustoon. Uusilla kirkkovaltuustoilla Suomessa on edessään paljon haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Yksi keskeisimmistä haasteista on ilmaistu kirkon kolmannessa tulevaisuusselonteossa Kirkon kasvatus vuonna 2030.
 

Kirkon tänä vuonna julkaistu tulevaisuusselonteko tarkastelee kristillisen uskon välittymistä uusille sukupolville huomioiden kirkon ja yhteiskunnan sirpaloitumisen sekä kirkon roolin yhteiskunnallisena keskustelijana. Yksi keskeinen havainto kirkon nykytilanteesta on se, että tulevaisuudessa uskontoa ei enää saada perintönä omalta suvulta, vaan jokainen luo oman uskonnollisen identiteetin oman etsintänsä kautta.

Kirkon kasvatuksen arjessa syntyy jatkuvasti uusia, luovia ratkaisuja kirkon tehtävän toteuttamisessa. Kristillisen uskon välittyminen uusille sukupolville ei ole vain kasvatuksen kysymys, vaan tehtävä koskettaa kirkkoa kokonaisuudessaan. Seurakuntien täytyy jatkuvasti kehittää uusia tapoja kohdata perheitä niin, että seurakunta pystyy vastaamaan olemassa oleviin perheiden tarpeisiin.

Erityisesti länsimaissa uskonnollisuuden luonne on ollut muutoksessa. Puhutaan niin sanotusti uskonnollisuuden megatrendeistä. Nuoremman ikäpolven heikentynyt sitoutuminen uskonnollisiin instituutioihin yhä enemmän perinteisten kirkkokuntien haasteena. Erityisesti protestanttisen kristillisyyden asema on heikentynyt Euroopassa. Näihin haasteisiin ei ole löydetty mitään määrättyä vastausta, vaan vastausta joudutaan etsimään eri puolella paikallisiin tilanteisiin perehtymällä.

Myös seurakuntien viestinnälle tulevaisuusselonteko on havainnut uusia ja suuria haasteita. Kirkon käyttämä kieli on monelle liian dogmaattista, mikä ei avaudu kovin helposti nuoremmille sukupolville. Mutta kirkon viestinnällä on edelleen myös mahdollisuuksia. Kristinuskon sanomaa on välitettävä niin, että hengellisyys koetaan luonnollisena osana eri sukupolvien elämää.

Kajaanin seurakunta sai vaaleissa paljon uusia luottamushenkilöitä. Myös alle 30-vuotiaiden päättäjien osuus seurakunnassa lisääntyi. Nuorten aikuisten ja nuorten perheiden myönteinen kokemus omasta seurakunnasta kantaa niin vanhempia kuin lapsiakin. Tulevaisuusselonteossa todetaan, että ensisijaisen tärkeää on nähdä perheet kirkon voimavaroina sekä luoda rakenteita, joissa perheet itse pääsevät vaikuttamaan siihen, millaista toimintaa ja tukea heille on tarjolla.

Kajaanin seurakunnan uusien valtuutettujen tehtävänä on toteuttaa seurakunnan laatimia strategioita. Uusi ja pian päätettäväksi tuleva kiinteistöstrategia on merkittävä seurakunnan talouden tasapainon näkökulmasta. Kiinteistöjen ylläpitäminen vie huomattavan osan seurakunnan resursseista, minkä vuoksi kiinteistöjen vähentäminen on jatkossakin tarkoituksenmukaista. Ensi vuoden alussa suunniteltavaksi toteutettava viestintätutkimus kertoo myös seurakuntalaisten odotuksista seurakunnan toimintaa kohtaan. Seurakunnan on kyettävä entistä paremmin vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin.