Kirkkovuodessa lähestymme pääsiäistä, joka on toinen koko kristikunnan yhteisistä suurista juhla-ajoista adventti- ja jouluajan rinnalla. Katolilaisessa maailmassa paaston alkamiseen liittyy suuria karnevaalitapahtumia, joita luterilaisessa maissa ei lainkaan vietetä. Kun me vietämme erilaisia juhlia, niin jo juhliin valmistautuminen on keskeinen osa tulevaa juhla-aikaa. Monille kirkkovuoden pitkä paastonaika voi tuntua vieraalta ja etäiseltä, jos paastonajan merkitys ei asiana ole auennut itselle.

 

Paastonaikaan voidaan löytää nykymaailmassa erilaisia merkityksiä ja sisältöjä. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat antoivat paastonajan alussa julistuksen, jossa he muistuttivat paastonajan merkitystä niin ihmisen sisäiselle kuin myös asuinympäristön ja luomakunnan hyvinvoinnille.

 

Julistuksessa todetaan: ”Paasto on tosiasioiden kohtaamista. Siinä pyritään eroon siitä, mikä kätkee totuuden oman elämän tilasta. Paasto on parannuksentekoa – sen ymmärtämistä, että oma käyttäytyminen vaatii muutosta. Paasto on kutsua sovintoon. Katumus ja anteeksianto palauttavat yhteyden Jumalaan, toisiin ihmisiin ja luomakuntaan. Paasto on valmistautumista toivoon.”

 

Kyseiset asiat piispojen lausunnossa ovat perinteisiä paastonajan tuntomerkkejä, jotka antavat suuntaa paremmalle elämälle. Toiseksi perusteluksi paastonajan tärkeydestä piispat nostivat esille ilmaston lämpenemisen, koska se uhkaa koko ihmiskunnan yhteistä tulevaisuutta. Aiheesta todetaankin: ”Meidän ihmisten on herättävä tekojemme seurauksiin ja käytävä työhön tilanteen korjaamiseksi. Olemme vastuussa haavoittuvassa asemassa olevista lähimmäisistämme, tulevista sukupolvista ja koko luomakunnasta.”

 

Piispojen lausunnossa kiinnitetään myös huomiota siihen, että kirkossa on jo nyt tehty työtä ilmaston hyväksi, kun ev.-lut. kirkko on hyväksynyt energia- ja ilmastostrategian. Julistuksessa piispat vetoavat valtiovaltaan, yrityksiin, yhteisöihin ja kansalaisiin, että yhdessä tekisimme kaikkemme ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

 

Pääsiäisen sanomaan kuuluu keskeisesti toivo. Usko paremmasta tulevaisuudesta sisältyy niin meidän ajallisen kuin myös ikuisen elämän toivoon. Viime vuosina on entistä enemmän herätty siihen, että yhteinen maapallomme ja sen tulevaisuus ovat meidän hallinnassamme. Yhteisillä päätöksillä me ratkaisemme, millainen tulevaisuus koko ihmiskuntaa odottaa.