maanantai, 17. toukokuu 2021

Kaatuneiden muistopäivän hartaus

Kunnioitetut kaatuneiden omaiset ja ystävät sekä sotiemme veteraanit! Hyvät kaatuneiden muistopäivän viettäjät!

Elämme kirkkovuodessa pääsiäisaikaa eli Kristuksen ylösnousemusjuhlan kautta. Kirkko kehottaa meitä muistamaan esirukouksissa kuolleita omaisia ja läheisiä. Näin siksi, että rukous on vahva rakkauden ilmaus. 

On hyvin tärkeää, että saamme viettää tätä kaatuneiden muistopäivää. Tämän ajan ihminen, kuten meistä kuka tahansa voi pitää itsestään selvänä sitä kaikkea hyvää, josta saamme olla etuoikeutetut. Kuinka toisin voisikaan meillä olla asiat, jollei suomalaiset olisi hyvin määrätietoisesti ja päättäväisesti nousseet torjumaan itäisen suurvallan asemahtia vastaan.

Suomalaisuuden aate ja itsenäisyys oli vaakalaudalla. Mikäli Neuvostoliitto olisi miehittänyt Suomen ja samalla asettanut tänne hallinnon, jossa meillä suomalaisilla ollut vain vähän sanavaltaa. Suomen kansankirkkojenkin työtä ja toimintaa olisi rajoitettu tavalla, jossa kirkkojen työ olisi menettänyt kaiken julkisen aseman.

Esimerkkinä voi mainita Viron kansan, joka on tilastojen mukaan tällä hetkellä koko Euroopan uskontokielteisin maa. Ateistinen opetus naapurimaamme Viron koululaitoksessa saavutti tavoitteensa ja koko kansa juurrutettiin pois kristinuskosta. Tästä Viron kansa ei ole vieläkään toipunut.

Tänään muistelen myös omaa lapsuuttani ja nuoruuttani. Jo aika pienenä ymmärsin ja aistin, kuinka toisen maailmansodan varjot lankesivat kaikkialle. Elettiin pelon aikaa. Monessa maassa pyrittiin vuosikymmenien ajan etsimään omaa tietä itsenäisyyteen.

Ilman koko Suomen kansan uhrauksia eläisimme aivan toisenlaisissa olosuhteissa, kuin missä me nyt saamme elää. Siksi me ilmaisemme tänään syvän kiitollisuuden tunteemme erityisesti talvi- ja jatkosodassa henkensä antaneille ja heidän omaisilleen. Muistamme tänään myös kansalaissodan uhreja, kun suomalaiset hakivat suuntaa juuri itsenäistyneelle kansakunnalle.

Sotien tragediat eivät saa hävitä mielestämme. Hetkemme rukouksessa Kajaanin sankarihautausmaalla ja hautamuistomerkillä on kiitollisuuden ja rakkauden siteen vaalimista ja vahvistamista. Näin konkreettisesti osoitamme uskoamme ylösnousemukseen ja rakkauttamme lähimmäisiin.

Päätän puheeni arkkipiispa Leon rukoussanoihin. Rakkaus Kristukseen yhdistää elävät ja kuolleet. Nojaudumme evankelista Luukkaan opetukseen, että ”Hän (Kristus) ei ole kuolleitten Jumala, vaan elävien, sillä kaikki hänelle elävät” (Luuk. 20:38). Hänessä nukkuneet elävät kuolemansa jälkeen Kristuksessa. Jaamme näin pääsiäisen riemun yhdessä heidän kanssaan.

Olkaa iäti muistetut ja autuuteen kutsutut, te sodissa kaatuneet omaisemme ja läheisemme. Kristus nousi kuolleista!

 

maanantai, 3. toukokuu 2021

Jaksaa, jaksaa?!

Otsikon kannustus on monella jäänyt mieleen esimerkiksi arvokisojen hiihtokilpailuista, kun urheilijoita on raskailla ylämäkijaksoilla kannustettu käyttämään kaikki voimavaransa vaativassa nousussa.

Tuolla vaikkapa hiihtokisoista tutulla huudolla on tarkoitus kannustaa urheilijoita raskailla nousuosuuksilla.  Niinpä he sitten maaliin tullessaan kaatuvatkin maahan henkeä haukkoen, kaikkensa antaneina.

Urheilijat toipuvat usein suorituksistaan hämmästyttävän nopeasti. Mutta harva meistä pystyy toistuvasti ylittämään itsensä, oli elämänalue mikä tahansa.

Kukaan meistä ei pysty toimimaan aina jaksamisensa ylärajalla, ja urheilijakin tarvitsee palautumisaikaa suorituksensa jälkeen. Jaksaa, jaksaa –huutoa on ehkä alun perin käytetty urheilijoiden kirittämiseen, mutta nyt sitä on alettu soveltaa myös kuluttavaan elämäntapaan liittyvään tsemppaamiseen.

Kulunut koronaepidemiavuosi on osoittautunut monelle nuorelle vaikeaksi.  Omatoiminen koulunkäynti ei ole sujunut, ja harrastuksiakin on rajoitettu. Moni on uupunut jatkuviin rajoituksiin. Yksi esimerkki kuvaa tilannetta.

Nuorille suunnatun Jaksaa, jaksaa? -hankkeen (2019-2021) tarkoituksena on ollut vähentää lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien nuorten kokemaa uupumusta ja lisätä opiskeluintoa. Päätavoitteena on ollut saada nuorten kokema uupumus vähenemään ja opiskeluinto lisääntymään hankkeessa kehiteltävien toimenpiteiden avulla.

Yhteiskunnan kannalta on vakava asia, jos nuoret kokevat uupumusta eivätkä löydä apua ahdinkoonsa.  Onneksi meillä Suomessa on järjestöjä, joiden toimintaan kuuluu nuorten tukeminen. Myös seurakunta tekee työtään nuorison parissa ja haluaa olla kannustamassa ja auttamassa nuoria elämässä eteenpäin.

Urheilijoiden kestävyyden taustalla on pitkä ja määrätietoinen harjoittelu, johon kuuluu myös riittävästi palautumisjaksoja.  Onpa elämäntilanteemme mikä tahansa, me kaikki tarvitsemme palautumista ja lepoa aina rasituksen jälkeen.

Viime aikoina on jo alettu keskustella ajasta, jolloin koronaepidemia on voitettu. Vielä on kuitenkin jaksettava odottaa rokotusten antamaa laumasuojaa – ja tsempattava toinen toisiamme.

keskiviikko, 3. helmikuu 2021

Kilpajuoksu koronataudin kanssa

Vuosi 2021 käynnistyi kilpajuoksulla koronataudin leviämisen ja koronarokotusten välillä. Koronatauti (Covid19) ei ole lainkaan helpottunut, vaan taudista on tullut uusia muuntuneita versioita, jotka ovat olleet entistä herkemmin tartunnan aiheuttaneita virusmuotoja. Samaan aikaan on myös kaikkialla käynnistyneet rokotukset, joista toivotaan apua taudin hallintaan saamiseksi.

Koronarokotusten käynnistyessä on käynyt myös ilmi, että yllättävän moni ei luota uusiin koronarokotteisiin, vaan on niistä huolissaan. Jopa monet terveydenhuollon ammattilaiset eivät ole täysin luottavaisia siihen, että koronarokotteet olisivat kokonaan turvallisia. Tilanne on hyvin hankala. Rokotteiden kaikkien vaikutusten tutkimiseen ei ole ollut kovin paljon aikaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikessa lääketieteeseen perustuvassa hoidossa on aina ei-toivottuja sivuvaikutuksia, joita yritetään minimoida. Rokotteiden tuottajat vakuuttavat, että rokotteet ovat turvallisia.

Huolestuttavinta on mielestäni ollut kuitenkin se, että maailmalla leviää koko ajan eriskummallisiin salaliittoihin perustuvia väitteitä. On väitetty, että koronavirus olisi tahallaan luotu tutkijoiden laboratorioissa. Myös lääketeollisuuden on esitetty kehittäneen koronataudin, jotta lääketeollisuus saisi itselleen tuloja. On unohdettu se, että maailmassa on edelleen paljon sairauksia, joiden hoidon eteen tehdään koko ajan suuria ponnisteluja tehoavan lääkityksen ja hoidon löytämiseksi. Sairauksia tai tauteja ei minkään tahon kannata kehittää, kun niitä on jo valmiiksi hyvin paljon.

Salaliittoteoriat syntyvät epävarmoina aikoina, kun halutaan selittää vaikeita asioita ja ilmiöitä. Teoriat synnyttävät syytöksiä, joita on mahdotonta osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Epävarmuuteen perustuen voidaan myös lietsoa pelkoja, joilla estetään avun saaminen hengenvaaralliseen tautiin. Tämä on hyvin vastuutonta. Kielteiset some-viestit leviävät usein paljon nopeammin kuin myönteiset viestit. Perusteettomien viholliskuvien rakentaminen saattaa kirjoittajasta tuntua hyvältä, kun siitä ikään kuin saa jonkinlaista vallan tunnetta. Se on kuitenkin itsepetosta.

Uskon, että vääriin perusteisiin nojautuva viestintä kääntyy aina lopulta kirjoittajiansa itseään vastaan. Joskus tuntuu, että valheella on pitkät jäljet, mutta lopulta ne ovat lyhyet. ”Totuutta vastaan emme voi mitään, vaan me taistelemme sen puolesta.” (2 Kor. 13:8). Tänä aikana erilainen valheellinen propaganda saattaa lyhyellä välillä menestyä, mutta pidemmän päälle valheiden varaan ei koskaan voida perustaa mitään kestävää.

tiistai, 25. elokuu 2020

Milloin palaamme normaaliin?

Kulunut kesä alkaa kääntyä kohti loppuaan. Kesän alussa moni ajatteli, että koronataudin jälkeen aletaan vähitellen palaamaan taas normaaliin elämään ainakin täällä Suomessa. Vielä heinäkuussa näytti siltä, että tilanne alkoi normalisoitua kaikilla aloilla. Kunnes maailmalta alkoi kuulua viestejä, että koronatauti alkoi uudelleen aktivoitua monessa eri maassa. Nyt elokuussa olemme melkein palaamassa aloitusruutuun.

Taistelu koronatautia vastaan vaatii jälleen määrätietoisia ja voimakkaita toimia, jotta taudin eteneminen saadaan pysäytettyä. Toki kaikkialla ollaan paremmin tietoisia toimista, joita tarvitaan taudin etenemisen rajoittamisessa. Päättäjät eri puolilla maailmaa ovat epätietoisuuden tilassa. Millä rajoituksilla selvitään parhaiten eteenpäin? Tautitilanne voi kääntyä jälleen vakavammaksi ja maailman talousnäkymät alkavat synkkenemään entisestään. Kukaan ei tiedä, milloin elämä palaa normaaliksi.

Varmuutta taudin kulusta tulevana syksynä ei ole kenelläkään. Meidän suomalaistenkin on totuttava siihen, että epävarmuus tulevasta jatkuu vielä pitkään. Tilanteen hoitamisessa keskeisiä toimijoita eivät ole vain hallitukset vaan jokainen meistä. Tiedämme riittävästi, miten taudille altistutaan ja missä tilanteessa tauti tarttuu herkimmin.

Tautimaraton jatkuu ja siihen juoksuun tarvitaan kestävyyttä ja kärsivällisyyttä. Hankalinta tilanteessa on se, että mitään pidemmän välin suunnitelmia kukaan ei voi oikein tehdä. Tai jos suunnitelmia tehdään, niin kaikki ne ovat ehdollisia. Epävarmuuden edessä on vain tultava toimeen sekä uskottava ja toivottava parasta.

Kajaanin seurakunnan toiminnassa olen siitä ollut tyytyväinen, että kaikki kesän rippikoulut on saatu järjestettyä poikkeusoloissa. Kaikkeen seurakunnan toimintaan koronarajoitteilla on silti ollut vaikutuksia. Varotoimia on pidetty yllä läpi kesän. Näitä toimia jouduttaneen edelleen jatkamaan. Varsin valitettavaa on se, ettei seurakunnankaan toiminnoissa pytytä vielä palaamaan normaalioloihin eikä tietoa ole siitä, milloin normaalit ajat koittavat.

Kristittyinä kohtaamme ja jaamme samat kärsimykset, jotka ihmiset joutuvat kaikkialla kokemaan. Kriisi aiheuttaa samoja koettelemuksia riippumatta siitä, millä puolella maapalloa olemmekaan. Meillä suomalaisilla on kuitenkin se etuasema, että meidän yhteiskuntamme on hyvin järjestäytynyt ja terveydenhuoltomme toimii hyvin korkealla tasolla. Siitä saamme olla hyvin kiitollisia.

 

tiistai, 9. kesäkuu 2020

Terveys huolenaiheena

Kuluneen kevään aikana on paljon kirjoitettu ja uutisoitu sairastumisista. Koronavirus on johtanut monet sairaalahoitoon ja erityisesti tehohoitoon, jossa on tarvittu hengityskoneita. Vaarallisinta sairastumiset ovat olleet yli 70-vuotiaille, mutta tiedotusvälineissä on kerrottu myös kaiken ikäisten vakavista sairastumisista.

Hyvin usein terveyteen liittyvät huolet ovat niitä suurimpia, joita meillä ihmisillä voi tulla vastaan. Maailmanlaajuisessa pandemiassa huolet ovat olleet yhteisiä kaikille maapallon asukkaille. Tiedossa on ollut myös se, että vaikea virussairaus voi heikentää meidän immuniteettiamme ja altistaa myös muille sairauksille. Varmuutta koronavirustaudin sairastamisen tuomasta immuniteetista ei myöskään ole voitu vielä vahvistaa.

Pandemia on myös nostanut esiin erityisesti hengityssairaudet. Esiin on noussut tieto, jonka mukaan hengitysilma on liikenteen vähenemisen johdosta parantunut monissa suurkaupungeissa. Pakokaasujen aiheuttamat miljoonat ennenaikaiset kuolemat maailmassa ovat hyväksytty meidän elämäntapoihimme kuuluvana asiana, joille ei ikään kuin voitaisi tehdä mitään.

Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan terveys on täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. Toisaalta terveys on myös koko ajan muuttuva tila, johon vaikuttavat sairaudet ja fyysinen ja sosiaalinen elinympäristö, mutta ennen kaikkea ihmisen omat kokemukset ja hänen arvonsa ja asenteensa.

Kansanterveyslaitoksen entinen pääjohtaja Jussi Huttunen on todennut, että ihminen voi tuntea itsensä terveeksi, vaikka hänellä on vaikeitakin vammoja tai sairauksia, joihin hän saa hoitoa. Meistä hyvin harva selviää elämänsä läpi, ettei sairaudet tai loukkaantumiset olisi jollakin tavalla koetelleet meitä. Silloin on noussut tärkeäksi se, että meillä on mahdollisuus saada asianmukaista hoitoa sairauksiimme.

Koronavirusaikana on kaikkialla tunnettu sekä myös eri tavoin ilmaistu hyvin suurta kiitollisuutta kaikkia niitä kohtaan, jotka hoitavat sairaita ja siten luovat meille turvallisuuden tunnetta siitä, että vaikeistakin sairauksista voidaan selviytyä, kun sairauksiin saadaan mahdollisimman hyvää hoitoa.

Lääketiede on viimeisten vuosikymmenien aikana kehittynyt hyvin voimakkaasti. Silti terveyteen ja terveydenhuoltoon liittyviä haasteita on hyvin paljon. Saamme olla kiitollisia Jumalalle lääketieteen ja terveydenhuoltojärjestelmämme tuottamasta hyvinvoinnista meidän elämässämme. Tässä yhteydessä haluan myös kiittää kaikkia teitä, jotka palvelette meitä meidän terveytemme hyväksi Kainuussa.