Viime aikoina on runsaasti uutisoitu siitä, kuinka valeuutiset leviävät maailmalla paljon nopeammin kuin uutiset, joiden todenperäisyys on varmennettu. Erityisesti sosiaalista mediaa on käytetty paljon valeinformaation välineenä. Lisäksi on uutisoitu paljon siitä, että ihmisten vapaaehtoisesti itsestään antamia kuvauksia ja niistä tehtyjä analyyseja on yritetty käyttää manipuloinnin välineinä. Tässä suhteessa maailma on tullut entistä turvattomammaksi.

Henkilötietojen pohjalta tapahtuvaa profilointia on käytetty mainonnan tarkempaan kohdistamiseen kuluttajille, mutta samalla on kerätty eri nettipalvelujen kautta laajoja henkilötietoaineistoja ja myyty niitä tietoja eteenpäin. Näitä tietoja on myös käytetty väärin vahingoittamalla suuria yhteiskunnallisia tapahtumia kuten keskeisiä vaaliprosesseja.

Kuinka kuvaavaa on, että nykyaikainen tiedonvälitys on samalla aikaa kehitystä eteenpäin vievä tekijä, mutta samalla se sisältää suuria haavoittuvuuksia. Vaikka tietoja pyritään suojaamaan erilaisilla menetelmillä, niin henkilötiedot ovat myös kauppatavaraa, jota hyödynnetään eri tarkoituksiin. Tietojen väärinkäytön mahdollisuus on aina tunnistettava, ja siksi on tehtävä työtä tietoturvan parantamiseksi.

Yhteiskunnan tehtävä on suojata kansalaisia. Hyvin rakennettu tietoturva luo turvallisuuden tunnetta eri toimintaympäristöihin. Siksi tietosuoja-asiat on otettava kaikilla yhteiskunnan aloilla ja tasoilla entistä paremmin huomioon.

EU:n tietosuoja-asetus tulee voimaan 25.5.2018. Asetuksessa pyritään luomaan puitteet turvallisille henkilötietojärjestelmille. Pelkät lait ja asetukset eivät riitä tuomaan tarvittavaa tietosuojaa ja tietoturvaa. Kaikkien on myös tehtävä työtä tietoturvan eteen ja noudatettava annettuja ohjeita turvallisuuden parantamiseksi.

Kun sähköiset palvelut lisääntyvät koko ajan, ja monen asian hoitaminen tapahtuu entistä kätevämmin netin kautta, se helpottaa yhteistä elämäämme. Mutta samalla se myös altistaa meitä jokaista entistä enemmän erilaisten hyökkäysten kohteeksi.

Monenlaiset roskapostit ovat meille arkea. Niissä saattaa olla alkeellisia pyrkimyksiä murtaa tietoturvaa. Urkintakeinot tulevat kuitenkin koko ajan älykkäämmiksi ja niissä käytetään ihmisten hyväuskoisuutta ja heikkouksia hyväksi. Siksi on muistettava, että tietoteknologian käytössä on aina oltava varuillaan ja valppaana, ettei suurempia vahinkoja pääse tapahtumaan.

Martti Lutherin taisteluvirressä 170 on voimakasta kuvausta valheen valloista ja voimista. Valheen voimat konkretisoituvat tämän päivän nettimaailmassa, jossa ne tulevat entistä vahvemmin esille. Luterilaisen opin näkökulmasta on tunnistettava ne voimat, jotka pyrkivät hyötymään ihmisiin kohdistuvista skandaaliuutisista, jotka eivät välttämättä perustu oikeisiin tietoihin. Kahdeksas käsky velvoittaa huolehtimaan lähimmäisten maineesta. Paras voima valhetta vastaan on aina totuus, jonka palveluksessa on jokaisen parasta toimia, koska valheella on aina lyhyet jäljet.